Langkawi

Langkawi

Eilen maanantaina oli siis kello soimassa ja vuokrattiin aamusta tasta guesthouselta skootteri. Skootteri vuorokauden ajan maksoi 30 RM eli 7,5 e. Mitaan ajokortteja ei kyselty vuokraaja-herra oli vain hyvin tyytyvainen kun miika kertoi etta oli ennenkin ajanut mopolla. Kyparat tuli kaupan paalle ja ne oli kaikki samaa kokoa. Miikalle liian isoja ja mulle liian pienia. Miika paristeli kerran pihan ympari ja sitte mina hyppasin kyytiin ja lahettiin kylille. Taalla on vasemmanpuoleinen liikenne ja muuuten oli helppo ajaa mutta risteyksissa sai keskittya ihan tosissaan. Matka sujui hyvin mutta kerran meinasi menna kuski vaihtoon kun tuli takaa liikaa ohjeistuksia :D Ajeltiin ensin Cable Carille noin 15 km paahan. Siella menee kondoli-hissi ylos nakoalatasanteelle, jossa myos on maailman korkein riippusilta. Se oli kuitenkin kovan tuulen vuoksi suljettu, joten paatimme suunnata laheiselle vesiputoukselle, joka oli nimeltaan Seven Wells Waterfall. Ensin ihasteltiin vesiputousta alhaalta kasin ja sitten kaveltiin varmaan 1500 rappusta vesiputouksen paalle (tanaan tuntui kylla jaloissa eilinen kipuaminen). Siella paalla oli oikein mukavat maisemat ja oli ihana pulahtaa viileaan ja kirkkaaseen veteen. Oli nimittain kavutessa tullut hieman kuuma. Siina sitten viela hetki kuivateltiin ja syotiin kekseja ja oli aika lahta talsimaan ne helvetilliset portaat takaisin;) Alas pain matka sujui paljon kevyemmin. Ajeltiin mopedilla pois pahimmista turisti-ruuhkista ja loydettiin edullinen ruokapaikka. Keittaja jalleen kerran vakuutti tekevansa 'ei-mausteista' mutta silti suussa poltteli niin, etta jopa Miikalta jai ruokaa lautaselle ;O!!! Mina vedin sinnilla loppuun.

Kartturi

Getaway in Langkawi (youtubesta esim. getaway in stockholm)

Jesuksen kylmaa! 

Seven Wells alhaalta

Seven Welss alhaalta (koitelinkoski)

Seven Welssin huipulla

Seven Welssin huipulta

Helvetilliset rappuset

 Sitten huristeltiin takaisin Cable-Carille, koska oltiin vesiputoukselta nahty etta se oli nyt auki. Ostettiin lippu (30 RM eli n.7,5 e) ja jonotettiin hissiin johon tuli 4 muuta ihmista meidan lisaksi. Porukkaa ei ollut paljon ja jonotettiin ehka 5 min. Koppi nousi tosi korkeelle ja valilla tosi jyrkasti. Pakko myontaa etta vahan pelotti, mutta onneksi mun vastapaata istuvaa miesta taisi pelottaa viela enemman. Se istu suurimman osan matkaa silmat kiinni ja hoki jotain mantraa itsekseen. Onneksi meidan molempien pelko oli turha ja paastiin turvallisesti vuoren paalle. Korkeutta taisi olla n. 700m. Riippusilta oli suljettu korjaustoiden takia joten saatiin ihastella sita vain kauempaa. Kolmelle nakoalatasanteelle paasi kuitenkin ja maisemathan oli jalleen kerran aivan huikaisevat. Takaisin paluu hissilla oli, jos mahdollista edes, niin viela hirveempi kun nousu. Tuuli oli tainnut hieman yltya ja oltiin kaksistaan hississa ja se heilui mukavasti tuulen mukana. Onneksi kidutus kesti vain vajaa kymmenen minuuttia...

Tuuli sekoitti kampaukset

Nakymia huipulta

Nakyma Cable Carista Seven Wellsille

Cable Car

 Lahdettiin sitten pomistelemaan kohti toista lahella olevaa vesiputousta, Temurun Waterfall. Vesiputouksen parkkipaikalla nahtiin kylla harskein apina tahan mennessa. Se oli kytiksella parkkipaikan reunalla ja ku yks pahaa-aavistamaton emanta avas auton oven se juoksi ku rasvattu salama ja varasti autosta kaks keksipakettia. Sitten se tyytyvaisena mutusteli niita parkkipaikan reunalla. Hehe! Itse vesiputous oli vain putous ilman vetta, koska nyt taitaa olla taalla vahan kuivempi kausi meneillaan. Siella oli kuitenkin mukavan rauhallista ja oltiin lopulta ainoat turistit siella. Ei talla kertaa menty uimaan kun ei uskallettu jattaa meidan kamppeita apinoiden armoille. Oli kuitenkin mukava istuskella siella ja seurailla niiden puuhia :)

Temurun Waterfall 

Ryokaleet tukki tien

Temurun Waterfall

Mutsi ja penikka

Miikalla sarki paata, joten lahettiin ajeleen kohti majapaikkaa. Kilometreja paivalle kertyi 80 ja bensiinia meni vajaa pari litraa. Enempi kulutuskaa ei olis haitannu ku se maksaa perati 50 senttia litralta. Majapaikalla Miika jai makaamaan pimeaan huoneeseen migreenin kourissa ja mina lahdin baariin nauttimaan hyvasta kahvista, lammosta ja ihanasta tunnelmasta 8) Tunnin paasta toipunut potilas kompi myos ulos luolasta ja sai valita illan ruokapaikan, koska olin niin hyvantahtoisella paalla. Tulin heti katumapaalle, koska valinta oli yllariiiii Makisen Perheravintola :D Ajatus riisista ja nuudelista allotti Miikaa. Itsella ei kylla ole viela mitaan ongelmaa. Huristeltiin mopolla McDonaldsiin ja sen jalkeen mentiin rannalle ihastelemaan auringonlaskua tai ainaki mina ihastelin sita :D Kaytiin nostaa rahaa ja kaupassa ostoksilla ja huristeltiin takas kotio. Juotiin oluset terassilla ja mentiin meidan guesthousen baariin pelaamaan biljardia. Sielta nukkumaan.

Aamulla herattiin kellon soittoon ja lahdettiin rannalle kun siella viela on sen verran viilea, etta ihminen voi siella olla. Tuuli mukavasti eika ollut tukahduttavan kuuma. Mentiin uimaan ja siella sattui ikava valikohtaus. Ei ollut kovin mukava tunne kun kesken vedessa seisoskelun tuntee ravun sakset nilkkansa ymparilla. Aanikin tietysti oli sen mukainen ja koko Pantai Cenang kaikui niin ettei sen jalkeen lahella ollut varmaan yhtaan rapua tai ihmista. Juoksun kanssa rantaan eika varppina ennaa ikina uimaan!!! Melko traumaattinen kokemus :D Lahdettiin sitten toipumaan tasta jarkytyksesta guesthouseen ja nyt on mukava kirjoitella taalla viileassa baarissa blogia paivan kuumimpien tuntien ajan.

Mina oon ainaki ihan rakastunu tahan paikkaan enka malttaisi millaan lahta, mutta ollaan vahan suunniteltu, etta loppuviikosta mahdollisesti olis tarkoitus jatkaa matkaa. Moni paikka kiinnostaa ja on vaikia paattaa etta mihin sita seuraavaksi menis kun aikaa on rajallinen maara. Thaimaahan kuitenkin matkamme taitaa kayda. Nyt kuitenkin nautitaan olostamme taalla ja huomenna ehka vuokrataan taas mopedi ja kaydaan toisella puolen saarta.

Kisumisu lepaa meidan terassilla

Oma terassi!! 

Kotipiha