Tioman ja Singaopre

Juujuu! Ei ollu tarkootus enaa kirjootella mutta tultiin lataan musasoittimia nettikaffilaan nii sama kirjootella.

Tiistaina startattiin aamusta kohti puduran persepaduan bus terminaalia tai mika lie onkaan mutta on siis iso bussiterminaali kuala lumpurin kyljes. Saatiin sielta liput aamun ekaan lahtoon kohti mersingia. Flaksi kavi nimittain kassalla kavi ilmi etta oli kolme lippua jaljella. No mina sain tietenki paikan saksalaisen jattilaisen vieresta ja edessa istu itsekas brittiakka kuka halusi valttamatta nukkua vaakatasos. Ristus ku tuli selka ja jalat kipeeksi. Hannan matka meni ihan kivasti kirjaa lueskellessa. Matka kesti jotain kuutisen tuntia ja sisalsi oikeen melkeen puolituntisen ruokapaussin ravintolassa keskella ei mitaan. No sitte saatiin Mersingista lauttaliput 17.30 lauttaan. Liput ostettiin ns. matkatoimistosta ja lipunmyyja tati sitte kyseli etta onko majotusta ja tarjoutu kertomaan vaihtoehdoista vahan kunhan oli muillekkin lauttaliput myynyt. Kavi ilmi, etta sattuipa juuri olemaan malesialaisten koulujen vapaaviikonloppu eli ruuhkaa kuulemma tulisi olemaan ja moni paikka oli jo varattu tayteen. No otettiin sitten silta seisomalta bungalowi neljaksi yoksi Salang Beachilta. Paikan nimi oli Salang Putri Inn tai jotain sellasta. Jouduttiin maksaan joka yosta 20RM ekstraa naitten koulupyhien takia. Tiomanille paastiin perille reilu tunti aikataulusta myohassa. Myohastely johtui ehka vuorovesista. Kello oli paikallista aikaa ysin nurkilla illalla. Siina vaiheessa huokastiin helpotuksesta ettei tarvinnu ku kavella majapaikkaan ja jattaa kamat sinne. Sitte kavastiin syomassa ja tarjoilijana haaraili ladyboy. No sitten kampille ku tultiin takas niin alkoki pienet vastoinkaymiset. Ensimmaisena huoneessa oli puolenkymmenta pienta sirkkaa. Sitten loydettiin parikymmenta koppakuoriaista hyttysverkosta ja jokunen muu elukka sangylta. Nirhattiin kaikki ja todettiin etta nukutaan ny tama yo ja katotaan aamusta sitte huoneen tai majapaikan vaihtoa. Hanna kukkui yon, koska ei saanu nukuttua elukoitten takia. Ite herailin muutaman kerran ku paleli niin pirusti vaikka oli lakanaki peittona. Yon aikana otokoita tuli sankyyn asti.

Aamusta lahettiin tiedusteleen huoneen kohtaloa ja paikan paapiru Eddie tarjos heti toisen huoneen ja lupas ottaa otokoista selvaa. Vaihdettiin sitte huone ja toivottiin etta ongelmat olis siina. No sitte kaytiin syomassa ja aamupala oli hyvvee. Kampille ku paastiin niin mulla vaha kolotti joka paikkaa ja paatin mitata kuumeen ja niin sielta pamahti 37.7 tauluun. Eiku maata. Otin muutaman tunnin tirsat ja Hanna se vaan lukea posotti bungalowin terassilla. Loppupaivana ei sitte tehtykaan oikeestaan muuta ku syotiin. Ma nukuin ja Hanna luki. No Hanna kavi myos kaupassa ja jatskilla. Illasta sitte mittailin kuumetta nii siela oli jo 39 taulus ja olo oli sen mukanen.

Seukki yo meni otokoiden osalta vain uneksiessa. Molemmat nahtiin ihme otokkaunia ja Hanna huusi ja ulisi ja mina ainakin yritin ihan tappaakki niita. Nukuttiin kuitenkin melkeen kellon ympari. Mulla oli aamusta viela kuumetta, joten oikeestaan sitte koko aamupaiva meni mun osalta nukkuessa ja Hanna lueskeli kirjaa ja kavi vaha kavelemassa rantsulla. Illasta pelattiin vaha korttiaki, mutta eipa paljo muuta.

Perjantaina aamusta kuume oli haipynyt ja oli enaa vain kurkkukipu jaljella, joten suunnattiin aamusta rannalle makoileen. Siela lueskeltiin ja oltiin vaan iha niiku viimesta lomapaivaa vietettais. Mutta perhana sehan oliki viimenen oikee lomapaiva. No paiva kuluki sitte vaan ollessa ja syodessa. Illasta syotiin Barracudaa ja juotiin parit oluset ja pelailtiin korttia. Kortin peluun tiimassa nahtiin myos kun meille kertaalleen tarjoillut ladyboy hiippaili viimesen paalle tallaytyneena vastapaiseen mokkiin jossa vastassa oli mies. Yritappa siina sitte olla ihan normaalisti. No ei kuitenkaan lahetty urkkimaan vaan lahettiin nukkumaan.

Tiomanin reissu jai vaha pannukakuksi ku olin kipeena kaks paivaa kolmesta joten eipa siina paljoo kerenny. Paikka oli kuitenkin mukavan olonen, ainakin siis toi Salang Beach. Pieni ja rauhallinen ranta ja paljon ystavallisia ihmisia. Vaikka oli sesonki parhaimmillaan niin ei siela silti ruuhkaa ollut. Vedet ois houkutellu snorklaamaan, koska oli ihan kirkasta ja korallitkin elavaisen nakosia. Ei kuitenkaan viela perjantaina raaskinu lahtee terveydella pelaamaan. Maisemat oli muutenkin silmia hivelevia. Luontoki oli aika monenkirjava kaikkine lajeineen mm. Varaaneja tallusteli ympariinsa ja niita oli paljo. Kai me paatettiin etta joskus pitaa paasta kaymaan uudestaan!

Tanaan aamusta sitte hypattiin paattiin ja suunta kohti Mersingia, josta bussilla Johor Bahruun, jossa bussin vaihto ja tullirumban jalkeen paastiin Singaporeen. Oltiin varattu etukateen sama Hotelli, jossa oltiin matkan kaks ekaa yota. Saavuttiin Geylangin alueelle, joka on tata Singaporen "rahjaista" aluetta. Mutta ai etta kun taala on siistia! Ei roskia missaan ja talotki on melkeen ku uusia. Selvasti jotain on reissun aikana opittu Aasiasta. Ja sitte hotellihuoneeseen ku paastiin nii ai etta! Ei homeenpisaraakaan yhessakaan vesihanassa, ei otokoita missaan, vessaan ei jaa vesi lainehtimaan, suihkusta tulee lamminta ja jopa kuumaa vetta, ehjat lakanat ja pyyhkeet jne jne. Kylla kelpaa. Niin matka tosiaan otti Tiomanilta hotellille jotakuinkin 9 tuntia eli perilla oltiin kuuden nurkilla. Kavastiin suihkus ja katottiin telkkarista jalitsua ja sitte lahettiin syomaan ja ny ollaan tassa.

Huomenna siis lahetaan kotia kohti vaha puolen yon jalkeen paikallista kellonlyomaa, joten paiva on viela aikaa touhata. Kateista on jaanyt lompakkoon jonnin verran, joten lahetaan Elaintarhaan aamusta ja iltapaivasta kaydaan sitten ehka Orchard Roadin ostarialueella kattelees mita siela on. Riippuu tieten kuinka kauan Hanna saa mut viihtymaan Elaintarhas. Nii se lento lahtee puolen yon jalkeen kohti Istanbulia ja siita parin tunnin vaihdolla Helsinkiin ja perilla pitais olla joskus puolen paivan jalkeen kotoista aikaa jos jumalat sallii. Puolitoista kuukautta on vierahtanyt aika nopsaan ja viela taala vois olla pitempaankin, mutta toisaalta on aika jees tulla kotio. Viimesen viikon on jo enemman tai vahemman yokottanut riisi ja nuudelit joten mamman lihasoppa on erittain tervetullutta muonaa maanantai iltana. Sita odotellessa :) Ehkapa sitte kotoa kasin viela kirjotellaan jotaki ja ainaki kuvia laitetaan oikeen urakalla ku se on tassa reissun toisella puoliskolla jaany kokonaan tekematta. Naihin kuviin ja tunnelmiin adjoo!

krabi town ja kuala lumpur

Nojoo on sitte pitäny kiirusta nottei oo kereenny kirijoottelemahan. Joo eli lantalta herättiin hyvillä mielin koska apteekin rasvat autto itikan puremiin ja lisää ei ollu ilmestyny. Aamupäivästä ajeltiin reilu pari tuntinen siivu krabi towniin minibussilla ja ahdasta oli. Bussi tiputti meidät matkatoimiston pihaan jossa myyntimies mynttinen myi meille majotuksen ja seuraavan aamun taksikyydin lentokentälle ennen ku ite ees tajuttiin ne ostaneemme. Hostelli oli siisti ja vaan 400b tuulettimella ja miljoonalla tv kanavalla varustettuna. Päivä sitten pyörittiin kylillä ja kuluteltiin viimesiä bahteja. Syötiin mm. 3 kertaa kalliimmat jätskiannokset edeltäviin ruokiin verrattuna. Illala käytiin hyväksi kehutussa night food marketissa syömässä ja sehän oli ihan huippu. 0,66l olut, sitruunamehu, pari riisikana annosta ja kevätrullia makso vajaa 200b eli n. 5e. Se on siis semmonen paikka tori missä on montas eri ruokakojua mistä valkataan sopiva. Meillä ei ollu vaikeuksia valinnassa koska erään kojun emäntä löi menun kouraan ja istutti meidät pöytään. Krabi town oli kiva pikkukaupunki ja tosi halpa. Paikallisia oli enemmän ku turisteja ja oli mukava seurailla niitten touhuja.

To aamusta sitte lennettiin kuala lumpuriin. Kentältä päästiin pihalle joskus puolen päivän jälkeen ja siitä kestiki sitte pari tuntia bussilla chinatowniin. Iltapäivästä käytiin vähä ostelees. Mukaan tarttu molemmille kengät ja jotain pikku rojua. Sitte syötiin ja mentiin maata.

Perjantaina lähetiin aamusta takas lentökenttää kohti koska sen vieressä on sepang international circuit eli vormulat. Valittiin ns. matkusta itse reitti valmiin paketin sijaan ja ekaa kertaa reissulla meni valinta hiukan mettään. Ensi ajettiin junalla tunti, sitte ootettiin bussia vartti, sitte ajettiin bussilla tunti lentokentälle, sitte vähä ootettiin ja ajettiin vielä tovi radalle. No kerittiin kuitenki ekojen harkkojen loppu kattoon. Katsojia oli kourallinen vaikka kenttäpaikoille oli ilmanen sisäänpääsy. Ruokaa ei saanu kun pääkatsomon nurkalta ja jouduttiin pulittaan kolassta, sipsipussista ja atrian mikropurilaisesta 6e per lärvi. Reissun kirkkaasti kalleimmat ruuat ja hintalaatu suhde hiukan eri mitä koko maassa. Sama ku maksais suomesa kyseisestä ateriasta n. 20e. Muutenkin rata-alueella tuntu järjestelyt olevan vielä pahassti vaiheessa ja paikalliseen tapaan ei ollu mikään kiire tehä asioille mitään. Takas sitte otettiin suora shuttle bus joka ajeli reilun tunnin kl:n pääjuna-asemalle josta päästiin metrolla kämpille. Todettiin että euron suuntaan kalliimpana käytetään jatkossaki.

Lauantaina lähettiin seittemältä suuntaan rataa kohti. Kateltiin oheisluokkia ja ihmeteltiin kun väkeä ei vieläkään ollu paljoakaan. Järjestelyt oli sen verran edenny että meidänkin katsomolle kasailtiin aamupäivän aikana ruoka ja juomapalvelut. Ruoka oli ainavaan ryöstöä ja pahaa. Ranut ja kanat paisteltiin aamusta rasiohin ja nosteltiin pöydälle oottaan ostajia. Kylmää, sitkeetä vetisellä taikinalla kuorutettua kanaa ja märkiä ranuja. Nam 5e. Kateltiin aika-ajot jä lähettiin het sen jälkeen kotia kohti.

Sunnuntaina nukuttiin vähä pitempään ja lähettiin puoli kympin bussilla radalle. Bussi meni niin nopeesti että meillä oli ylimäärästä aikaa reilu tunti niin käytiin kattomassa että onko rallikyyti pisteellä paha jono. Ei ollu ku n. 30 tyyppiä ennen meitä joten jäätiin jonottaan. Radan nurkalla oli siis ilmaiseksi tarjolla rallikyytiä, kartingia, mönkkäriajoa ja driftikyytiä. Reilu puoliska tunti jonoteltiin ja päästiin ottaan reilun minuutin kyyti mitsubishin kyydillä. Ihan hyvät kyydit sai vaikka pätkä oli pikkunen. Sitte mentiin nimikirjotustilaisuutta kattoon ja porukkaa oli ku sepsin pelis. Valtterille saatiin kannustukset huudettua ja lähettiin sitte katsomoa kohti. Järjestelytki alko muutama tunti ennen kisaa olla valmiina ku viimesiä varokaa taskuvarkaita lappuja kiinniteltiin paikoilleen. Muutama tunti ennen kisaa katsomo oli puolillaan mutta kuin ihmeen kaupalla tuli melkeen täyteen. Viimeset tuli paikalle ku kisa oli puolivälis. Kisa ku loppu nii jäätiin rauhasa ootteleen ruuhkien purkautumista. Tunteroinen ooteltiin ja ajeltiin bussilla toiselle puolelle rataa missä oli guns n rosesin ilmanen keikka. Taas ooteltiin tunti ja keikki alko. Kateltiin kymmenkuntabiisiä ja todettiin että lähetään meneen niin ollaan ees saman vuorokauden aikana kämpillä ja vältytään pahimmalta ruuhkalta. 11 aikaan oltiin kotskas ja ihan poikki. Alunperin oli tarkotus lähtee tiomanin saarelle ma aamuna mutta oltiin niin puhki että päätettiin nukkua pitkään ja lähtee vasta tiistaina.

Tänään nukuttiinki sitte melki kymmeneen. Käytiin netissä hoitelees vähä hotellivarauksia ym juttuja. Sitte käytiin pirtäjällä teettämäs meistä semmone hassu kuva. Sitte käytin leffas ja mää ostin lippalakin. Sitte tultiin kotia. Mä heitin 1 ja puoli vuoli vuotta palvelleet hiellä kyllästetyn lippiksen ja niken tennarit roskiin. Ei kyllä ois raaskinu ku iha ehjiä vaikka vähä kuluneita kamppeita mutta viee turhaa tilaa repusta. Huomenna lähetään sitte seiskan nurtkilla kohti tiomania jossa ollaan neljä yötä ja sitte singaporessa yks yö ja sitte lähetäänki jo kotia kohti. Kuvapäivityksiä ei enää varmaan jakseta laittaa ku viikon päästä jo  ollaan kotona nii sama pistää sielä.

Koh Lanta

Sunnuntaina aamusta syötiin aamupala. Loogista. Ruuan jälkeen päätettiin vähä ottaa arskaa. Mulla ku ei oo ees enää meinannukkaan paikat kärventyä nii aattelin, että paras tulos saavutetaan ilman rasvaa. 20min molempia puolia ja tuloksen piti olla taattu. No sitte lähettiin blue cafe nimiseen paikkaan, josta aiemmin tiedusteltiin formuloiden näkemistä. Kateltiin siis vormulat ja hienostihan ne meni. Formuloiden aikana meikäläisen lärvissä alkoi olla pientä punotusta. Kämpälle päästyämme oli todettava että ylikypsää tuli. Parempi vaan sotkee noitten rasvojen kans. Iltapäivästä sitten löllittiin ja luettiin kirjaa. Illasta sitte ostettiin ämpärivehkeet. Tällä kertaa otettiin halvempaa rommia ku sang som oli yli euron kalliimpaa! Siinä sitte ilta tissuteltiin ja pelattiin korttia. Ilta päätettiin käymällä yksillä majapaikan rantabaarissa.

Maanantailta ei sitte ookkaan paljo raportoitavaa. Oikeestaan koko päivä öllöteltiin, pelattiin korttia ja luettiin kirjaa ja hoideltiin palovammoja. No tietty syötiin muutaman kerran ja illalla varmuuden vuoksi ihan ähkyyn asti.

Tänään aamusta sitte heräiltiin aikasin että keretään kruisata mopolla. Aamu oli kuitenkin hiukan mollivoittoinen koska meille molemmille oli ilmestynyt punasia ja pirusti syyhyäviä paukuroita. Mulla vajaa kymmenen pääasiassa käsiin, mutta hannalla sitten vähä enemmän ja vähä ympäri kroppaa. Päätettiin, että seuraillaan tuleeko patteja päivän aikana lisää. Pahin pelko oli että on napattu bed bug tartunta jostain. Aamupäivästä ajeltiin koh lantan vanhaan kaupunkiin. Kaupungissa oli yksi katu ja laitureille rakennettuja vanhoja taloja. Mieli oli sen verran maassa ja laski entisestään kun nähtiin että yhestä talosta nakattiin roskat mereen niin ei kauaa jaksettu sielä pyöriä. Suunnattiin sitten näköalatasanteelle, jota ei löydetty. Sitten päätettiin mennä lanta animal welfare nimiseen paikkaan. Se on vapaaehtoistyöllä pyörivä paikka jossa huolehditaan löytöeläimistä, steriloidaan saaren villikoiria ja -kissoja kannan räjähtävän kasvun estämiseksi ja annetaan eläinlääkäripalveluita. Saatiin ihan opastettu kierros paikasta ja se oli mielenkiintoinen. Saatiin myös silitellä elukoita ja lenkittääkki ois saatu jos ois haluttu, mutta ei jaksettu. Sitte ajeltiin kämpille ja päätettiin että käydään respassa näyttään noita meidän puremia. Epäilivät moskiittojen puremiksi ja saatiin vaihtaa huone. Kysyttiin voisko olla bed bugseja, mutta eivät tienneet tai ehkä halunneet tietää moisista otuksista mitään. No saatiimpa vipaksi yöksi ilmastoitu ja vähä siistimpi kämppä samalla rahalla. Sitte keksittiinki että käydään apteekista kysyyn josko sielä ois tietoa paukamista. Ajeltiin sinne ja apteekin äijä meinas että varmaan moskiittoja ja anto vähä tehokkaammat rasvat. Nytte paukurat vähä lähteny laskuun mutta täytyy myöntää että ens yö hiukan jännittää koska bed bugin pirulaiset tykkää yöllä imeskellä verta ihmisistä. Tartuntahan siis kulkee tekstiilien mukana paikasta toiseen. Hiukan harmittaa kans että nyt ku ollaan totuttu elämään ilman ilmastointia niin ei oikeen pysty käyttään sitä ku heti palelee :D

Huomenna aamusta lähetåän krabi towniin jossa ollaan yks yö ja torstaina aamulla lennetään kuala lumpuriin. Vajaan kolmen viikon rantaelämän jälkeen on aika mukavaa lähtee kaupunkiin. Perjantaina sitte alkaaki jo formulaviikonloppu :)

Koh lanta on ihan jees paikka. Aika rauhallista varsinkin nyt kun kuulemma sesonki on täälä loppunu jo tammikuun loppuun. Hirveesti täälä ei oo kyllä muuta tekemistä ku rannalla makaaminen. Toki tänään ois mopopäivänä voinu esim. Yhessä luolassa käydä mutta sen verran kyrsi noi paukamat että ei kiinnostanu lähtee viidakkoseikkailulle lisää jyrsittäväksi. Sesonkina täälä on varmasti vähä hintavaa, koska nyttenkin on vähä hintavaa. Tänään kyllä mopoillessa tuli nähtyä myös tosi halpojen kämppien mainoksia, mutta niitä tuskin saa rannan tuntumasta.

Koh Phi Phi-Koh Lanta

Torstaina meiän ekana iltana phi phillä käytiin vielä illalla viemässä pyykit pesuun ja käppäilemässä rannalla ja  kaupungissa. Paikka on kyllä malkoinen bilettäjien paratiisi ja kaheksan aikaan ranta täytty diskovaloista ja alko semmonen jumputus, että mietittiin nukutaankohan edes meiän perällä tänä yönä. Käveltiin kaupungin läpi kotiin ja siellä oli ihan samanlainen meininki. Kadut oli täynnä humalaisia brittejä ja meidän länsinaapureita. Joka toinen kauppa oli viinakauppa. Majapaikassa naapurin ruotsalaiset hoilasi jag må hon levaa yli puolen yön. Onneksi sitten jatkoivat matkaa kaupungin sykkeeseen. Herättivät kuitenki yöllä kun tulivat takaisin.

Aamulla herättiin ja käytiin aamupalalla, joka sisälty huoneen hintaan. Sen jälkeen lähettiin talsimaan läheiselle näköalatasanteelle, jonne myös tottakai oli pääsymaksu. Kiivettiin varmaan 300 rappuset ja oltiin ihan litimärkiä ku päästiin ekalle näköalapaikalle ja siitä jatkettiin vielä korkeemmalle toiselle näköalapaikalle. Maisemat oli kyllä hienot ja paikat aivan yllättävän siistissä kunnossa ja jopa useampi roskis oli näköpiirissä. Ihailtiin varmaan tunti maisemia ja juotiin kookosmehua. Takaisin paluu ei ollu yhtä hikistä ku meneminen ja mentiin suoraan syömään. Iltapäivällä lähettiin ettimään vähän hiljasempia rantoja jotka ei olis ammuttu täyteen aurinkotuoleja. Käveltiin noin puoli tuntia ja alko tulla pientä hiekkarantaa toisen perään. Tämmösessäki paikassa voi löytää rannan, jossa saa olla ihan yksinään jos viittii vähän nähä vaivaa. Levitettiin alusta pienelle hiekkarannalle ja lueskeltiin. Päätettiin kuitenki hetken päästä vielä jatkaa matkaa ja käveltiin long beachille asti, jossa taas oli vähän enemmän väkeä. Lueskeltiin ja haettiin kaupasta juotavaa. Miikakin viihtyi kun naiset ottivat yläosattomissa aurinkoa. Heh:D päätettiin myös että ehkä lähdetäänki jo seuraavana päivänä koh lantalle karkuun tätä tekno-paratiisia. Käveltiin ennen pimiää takas kotia ja käytiin syömässä taas oikein hampurilaiset. Namii! Oli kyllä mukavaa vaihtelua riisiin ja nuudeliin. Tänä iltana sitten britit biletti naapurissa ja hoilasivat kaikkea mahdollista justin bieberistä räppiin. Ja vaikka ei itellä olis varaa arvostella niin voi kyllä sanoa etteivät mitään kultakurkkuja olleet.

Onneksi aamulla ei ollu lähtö aikasin ja kello oli vasta yheksältä soimassa. Pakkailun ja aamupalan jälkeen talsittiin satamaan, josta lautta lähti klo 11. Lippu lantalle maksoi 300 bahtia eli 7,5 e. Kyyti oli oikein rauhallinen ja jo lautassa pari tyyppiä tuli kaupittelemaan meille majapaikkojaan. Satama on saaren toisessa päässä ja halpojen majotusten ranta oli satamasta n. 5 kilsan päässä. Eräs tyyppi joka kävi juttelemassa pariinki otteeseen tarjosi ilmasen taksin jos edes käytäis kattomassa hänen bungalowejaan. Mehän tottakai tartuttiin syöttiin. Paikka oli itseasiassa sama mihin oltiin alun perinki menossa ku oltiin luettu siitä hyviä arvosteluja netistä. Taksikyyti oli lava-auton perällä ja hyvin perille päästiin. Bungalow oli meren rannalla, iso, siisti, rauhallisella paikalla eikä mistään kuulunu tekno. Vielä ku tingattiin 100 bahtia hintaa alemmas per yö niin ei tarvinu kahta kertaa miettiä jäädäänkö tänne. Kaupungin hulinaki on vaa muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Äsken sato vähän vettä, joten istuskellaan tässä terassilla, mutta nyt alkaa jo vähän kirkastua, joten lähetään katteleen että mimmoseen paikkaan me ollaankaan tultu :)

Krabi ja Koh Phi Phi

Tiistaina heräiltiin ja mentiin aamupalalle. Yhdeksältä tuli pitkähäntävene hakemaan meidät speed boatille, jolla matkustettaisiin pakbaraan. Saatiin valita viimisenä paikat speedboatiin ja päästiin kansipaikoille. Kyyti oli kyllä tähän asti pahinta höykkyytystä ja tuntu että puolet matkasta takapuoli oli ilmassa. Onneksi kestämistä oli vain 1,5 tuntia. Saavuttiin satamaan ja onnistuttiin löytämään jopa oikea minibussi. Lähtöön oli 15 min joten äkkiä kauppaan hakemaan evästä matkalle. Juoksun kanssa takas minibussille ja hypättiin kyytiin ja matka alkoi ja minuutin päästä loppui. Kuski pysäytti ja ovet avattiin ja meitä viitottiin poistumaan kyydistä. Kaikki muut saivat kuitenkin jäädä istumaan. Jostaki tuntemattomasta syystä juuri meiän piti vaihtaa minibussia ja uudella autolla jatkettiin matkaa. Saatiin paikat oikein etupenkiltä. Kyyti oli oikein luksusta uudehkossa autossa ja puolessa välin matkaa kahden tunnin ajon jälkeen oli oikein pysähdyskin huoltoasemalla. Stopin jälkeen vaihdettiin paikkoja ja hanna sai surkean keskipenkin. Loppumatka meni rattoisasti kuskin tiputellessa välillä 140km/h.

Ao nangissa oltiin puoli neljältä. Ilman karttaa tai tietoa missä ollaan. Miikan kuudes aisti kertoi missä satama on ja käveltiin sinne. Ootettiin että saatiin pitkähäntäveneeseen tarpeeksi kyytiläisiä ja lähdettiin ton sai beachille. Jos jotain kuvia on krabilta nähnyt niin ei kyllä sitä mikä meitä odotti. Laskuveden aikaan ranta oli täysin muta liejua. Siinä sitten talsittiin rantaan niin että muta roiskui takapuoleen... Mielikuva rannasta oli ollut vähän eri. Lähdettiin kauemmas rannasta viidakka kohti ettiin majapaikkaa. Eka paikka oli ihan murju mutta toinen paikka ihan ok. Bungalowista jouduttiin pulittamaan 700 bahtia yöltä ilman pyyhkeitä. Sitten lähettiin syömään ja tutkiin paikkoja. Ruoka oli hyvää, mutta kärpäset tais vaan syödä siitä puolet. Pienen tutkimusretkeilyn jälkeen tultiin siihen tulokseen, että paikka on hyvä jos harrastaa kiipeilyä tai on hippi. Ei siis ehkä ihan meidän paikka. Alkujärkytyksestäki vähän toivuttiin kun vesi nousi. Otettiin rannalta banaani shake mukaan ja lähettiin nukkumaan.

Keskiviikkoaamuna lähettiin sitten katteleen railayn alueen muita rantoja ja maisemia. Tonsai beach ku on korkean veden aikaan aamulla ja illalla vähän motissa päätimme kävellä "lyhyen" mettäpolun toiselle rannalle. Tosiasiassa reitti oli kapea polku viidakon läpi. Nousua ja laskuaki oli ihan riittävästi. Jalassa meillä oli tietenkin crocsit ja varvassandaalit. Puolimatkan krouvissa sitten polkaisin pottuvarpaan juurakkoon ja kynsi halki. Pienen kiroilun jälkeen matka jatkui ja perille päästiin tunnin tarpomisen jälkeen hikimärkinä varvas veressä. Käytiin aamupalalla ja syötiin phat thai nuudelia. Sitten mentiin apteekkiin ja pyydettiin sopivat puhdistusaineet ja siteet. Kaupanpäällisiksi tarjottiin vielä varpaan sidontaa mutta päätin hoitaa homman iha ite ja hyvä paketti tuli. Päivä pällisteltiin maisemia ja käytiin huhupuheiden mukaan maailman hienoimmalla rannalla. Ranta oliki ihan hieno mutta noin kuusmiljoonaa muuta turistia teki rannasta ei niin hienon. Kuumuuden uuvuttamina päätettiin lähtee kohti kotirannantaa jossa ei oo yhtään kiinalaista tai venäläistä. Vesi oli kuitenkin vielä vähä liian korkeella joten tasamaata pitkin pääsyä ois pitäny ootella pari tuntia. Pieni haju oli olemassa että pienellä kiipeämisellä saatettaisiin päästä joten päätettiin yrittää. Polun pää löytyi ja noustiin varmaan jonnekki 30-50 metrin korkeuteen ja laskettiin sama alas. Jyrkkyyttä oli taas ihan riittävästi sandaaleille, mutta perille päästiin eikä menny ku ehkä puolisen tuntia. Sama matka maata pitkin laskuveden aikana taittunee vajaassa 10 minuutissa.

Loppupäivä lueskeltiin varjossa, käytiin syömässä ja ostettiin lauttaliput koh phi phi:lle seuraavalle päivälle. 2 yötä kyseisessä paikassa riitti meille. Joku muu varmasti tykkää, mutta ei ehkä ihan meidän paikka.

Tänää aamulla herättiin seiskan jälkeen, pakkailtiin kamat ja mentiin aamupalan kautta ootteleen lautan lähtöä. Paikalliseen tapaan odottelua kertyi tunteroinen, jonka jälkeen lautta saapui rannan edustalle ja pitkähäntävene heitti meidät lautalle. Lauttamatka phi phille kesti reilun tunnin. Perillä odottikin sitten valtava ihmismäärä pienessä kylässä sokkeloisilla kujilla. Oltiin vissiin sen verran eksyneen näkösiä, että jonku sukellusliikkeen brittiläinen työntekijä tarjos meille kartan ja kerto mistäpäin löytyy minkä hintaista ja laatuista majoitusta. Matkalla halvemmalle alueelle kyseltiin paikkojen hintoja, mutta tyyristä tuntui olevan. Edes halvin alue matkan varrella ei ollut halpa. Löydettiin täältä kylän perältä guesthouse tuuletinhuneella 700 baht. Kallein huone tasoonsa nähden tähän asti tällä reissulla. Sitte käytiin syömäs ja kattelees paikkoja. Ranta on aika ahdas ja täynnä aurinkovarjoja ja baareja. Iltaisin on kuulemma aina beach partyt ja varmasti pitää paikkansa koska tekno soi jo päivällä.

Tänään ja huomenna ois tarkotus tutkia vähä tätä saarta enemmän ja ehkä snorklata ku tuola kävelymatkan pääs vissiin kohtuullisia paikkoja pitäis olla. Kuvien lisäily menee varmaan malesian puolella tehtäväksi koska tääläkin on tosi kalliit netit. Joka minuutti maksaa 2-3 bahtia eli on 5 kertaa kalliimpaa kuin malesiassa. Muutenkin tuntuu, että ainakin nämä turistipaikat on thaimaassa kalliimpia kuin malesiassa. Kaikesta peritään pientä maksua esim. Saarille on pääsymaksut ja jopa pak baran satamaan piti maksaa pääsymaksu jos sieltä lähti jonnekkin. Ruokakin on vähintään malesian hintatasoa tai jopa vähän kalliimpaa. Johtunee tietysti siitä että eipä täällä näy paikallisia töissä muuten kuin turisteja passaamassa.

Koh Lipe

Maanantaina heräiltiin ja käytiin aamupalalla. Lähettiin sitte lompsimaan toiselle suositulle rannalle täällä eli sunrise beachille. Ranta oli pitkä mutta kapea ja aallokko kova. Siellä ei myösköän ollut varjopaikkoja joten ei viihdytty siellä paahteessa kauan :) käveltiin mehun kautta takas kotrannalle ja vuokrattiin taas snorkkelit. Snorkkelien vuokraus oli edullista hupia ja maksoi vaan 50 bahtia eli reilu euron. Käytiin snorklailemassa mutta vesi oli niin korkealla että päätettiin tulla illemmalla uudestaan. Lueskeltiin ja torkuttiin palmujen varjossa. Illan snorklausreissu onnistu vähä paremmin. Nähtiin vihdoin nemo ja paljon paljon muita hienoja ja värikkäitä kaloja. Hannankin panikoinnit jäi vähemmälle. Snorklailun jälkeen ostettiin seuraavalle päivälle lauttamatka pakbaraan ja sieltä minibussimatka ao nangiin, josta jatkamme tonsai beachille pitkähäntäveneellä. matkalle hintaa kertyi tuhat bahtia per lärvi eli 25 euroa.

Illalla lähdettiin tuttujen kanssa syömään ja ostettiin tarvikkeet thaimaalaiseen ämpäriin eli pieni pullo sang song rommia, neljä tölkkiä cokista ja kaks energiajuomaa. Maku oli yllättävän hyvä! Ilta kuluikin sitten terassilla korttia pelaillen ja turisten mukavia. Kello lähenteli puolta kahta kun maltettiin lähtä nukkumaan, koska aamulla olisi siis lähtö aikaisin.

Koh Lipe

Koh lipelle lähdettiin perjantaina aamusta jolloin kyyti tuli hakeen meitä rainbow lodgen pihasta kasin aikoihin. Siitä ajeltiin sitten immigrationiin ja matkalla otettiin porukkaa kyytiin muistakin majapaikoista ja kaytiin matkatoimistolla nayttamas meidan lippua. Matkalipuiksi saattin sitten vihreet tarrat paitaan. Immigrationissa lyötiin leimat passeihin maastapostumisen merkiksi. Sitten ajeltiin satamaan ja odoteltiin puolisen tuntia ennen kuin hypättiin speedboatin kyytiin. Odotellessa törmättiin ullaan ja jarmoon joiden kanssa vaihdeltiin kuulumisia. Matka langkawilta lipelle kesti vajaa pari tuntia ja merikin oli aika suotuisa eikä paatti kummemmin keikutellut. Mitä nyt välillä vähä pärski vettä laitojen yli. Lipellä sitten vaihdettiin viimeisiksi pariksi sadaksimetriksi pitkähäntäveneen kyytiin ja ajeltiin rantaan. Ensimmäisenä täyteltiin maahantulokaavakkeet koska maa siis vaihtui malesiasta thaimaahan. Leimat saatiin passiin noin puolen tunnin odottelun jälkeen. Sitten lähdettiin katteleen majapaikkaa pattaya beachilta ja muutaman paikan jälkeen tärppäsi ihan rannan toisesta päästä. Daya resortista otettiin 1000 bahtia maksava bungalowi ekaksi yöksi, koska halvemmat majoitukset oli aikalailla täynnä eikä jaksettu enää lähtee tuolta toiselta rannalta ettiin. Respan täti epäili että seuraavana päivänä saatettaisiin saada halvempi huone. Sitten lähdettiin syömään ja löydettiinkin huippu paikka nimeltään thai lady pancake shop. Loistavaa ruokaa, juomaa ja hyviä pannareita. Iltapäivä tuskailtiin kuumuuden kanssa ja oltiin vaan varjossa. Illalla mentiin käymään saaren läpi vievällä kävelykadulla ja törmättiin ullaan ja jarmoon ja mentiin porukalla muutamalle oluelle. Olusten jälkeen jarmo ja ulla vanhoina lipen kävijöinä kehuivat meidän majapaikan ravintolaa ja lähettiinkin sitte syömään. Hannan kanssa otettin puolikilonen tonnikala grillattuna ja oli pirun hyvää. Sitten mentiinkin nukkumaan!

Lauantai alotettiin aamupalalla oman majapaikan ravintelissa, jonka jälkeen käytiin kysymässä halvempaa majoitusta ja saatiinkin semmoinen. 20 metriä rannasta kauempana rivitalotyyppinen kämppä ja 600 bahtia. Tokikaan ei ilmastointia, mutta täälä siitä joutuu maksaan sen verran paljon, että ilman on nyt pärjättävä. Huoneen vaihdon jälkeen vuokrattiin snorkkelit ja lähdettiin katteleen kaloja vesi kun täällä on ihan kirkasta. Opeteltiin nilkkavesissä ja vähä kerralla uskalettin syvemmälle. Rannasta ei tarvi mennä kun reilun metrin syvysiin vesiin niin alkaa näkyyn kaloja ja koralleja. Eri kalalajeja näkyi varmaan parikymmentä ja isoimmat saivat aikaan pieniä sydämmen tykytyksiä (mm. Pienet nokkakalat). Hannaakin kerran jännitti niin että hyppäs mun syliin. Nemokala jäi vielä näkemättä, mutta ehkä myöhemmin uskalletaan vähän vielä syvemmälle. Loppupäivä kului syödessä, makoillessa ja snorklatessa. Illalla käytiin vielä syömässä ja mä kävin parturissa. Pienestä kielimuurista huolimatta hiukset saatiin leikattua ajokorttikuvaa vastaavaksi. Parturi teki todella tarkkaa jälkeä ja paikallisena erikoisuutena hintaan kuului myös kulmakarvojen fiksausta ja korvakarvojen nyppimistä. Mua hiukan meinas naurattaa, mutta hannalta oli päästä huutonaurut odotuspenkillä :D

Tänään aamupäivästä käytiin vähän saarikierroksella kävellen kun tämä saari on niin pieni että jalkaisin pääsee paikasta toiseen. Paikallisilla on vähän mopoja ja kierroksella nähtiin myös eka auto. Kuulemma viis vuotta sitten täälä ei oo ollu ees mopoja. Käytiin vähä makoilemas tuola vastakkaisen puolen pienemmällä hiekkarannalla ja takasintullessa pannarilla. Iltapäivä on makoiltu varjossa ja lueskeltu kirjoja. Tänään varmaan vielä mennään jälleen kerran thai ladyyn syömään ja siinäpä se päivä sitten varmaan on.

Huone meillä on vielä pariksi yöksi mutta jatkosuunitelmia ei vielä oo muuten kun että 21.3 otettiin lennot krabilta kuala lumpuriin. Huomenna ainakin snorklaillaan ja lepäillään niinku muutenkin täällä on tapana tehdä kuumimpaan aikaan.

Langkawiin verrattuna lipellä on paremmat rannat ja kirkkaampi vesi. Hiekka on perunajauhon valkosta ja vesi ihan kirkasta. Kenkiäkään ei tarvi käyttää jos ei huvita. Tekemistä täälä ei hirveesti oo ainakaan budjettimatkalaisille muuta kuin snorklailu ja rannalla makoilu. Sukellus ja kalastus ym. retkiä täältä kyllä sitten tehdään, mutta ne on sitten vähä hintavampia. Langkawiin verrattuna täälä on aavistuksen kalliimpaa. Kuvia lisätään myöhemmin, koska täälä nettkahvilat on kalliita.

Langkawi

Langkawi

Tiistaina blogin kirjottamisen jalkeen ei tehty oikeestaan muuta ku syotiin, oltiin, nautittiin muutamat alkoholiannokset omalla terassilla ja kaytiin pelaamas vaha biljardia tassa Rainbow Lodgen kuppilassa.

Paljon paatteja merella

Mehulla

Paikallista riisipeltoa

Eddie ois halunnu tulla yokylaan.

Keskiviikkona sitten taas aamusta vuokrattiin mopedi ja kysastiin vaha neuvoa minne kannattais ajella. Hostellin isanta neuvoi pari paikkaa ja lopputulemana oli etta ajellaan koko saaren ympari. Lahettiin sitten joskus ennen kymmenta ajeleen ja ajeltiin yhden sataman ja parin hiljaisen hiekkarannan kautta vesiputoukselle nimeltaan Durian Perangin Waterfall. Vesiputous oli oikeasti talla kertaa vesiputous, josta tuli oikeen vettakin. Ehka hienoin naista kolmesta, jotka Langkawilla on. Ja turistejakaan ei ollut juuri yhtaan, koska putous on vastakkaisella puolella saarta, jossa suurin osa turismista on. Vesiputoukselta ajeltiin sitten Kuahin kaupunkiin, jossa liikennettakin oli hiukan enemman ja ajamiseen piti taas sitten keskittya ihan tosissaan. Loppujen lopuksi perille satamaan paastiin ilman suurempia kommelluksia ja jopa ihmeen kaupalla ihan suoraan. Sataman vieressa on Eagle Square, jossa on iso kotkapatsas. Kotkahan on siis Langkawin "symboli" ja taala oikeestikkin on varmaan triljoona kotkaa. Patsasta hetken ihmeteltyamme, paatimme lahtea syomaan koska kello huiteli jo kahta ja aamulla syotiin pari hassua leivan palaa ja nalka oli hurja. Sitten taas hulluun kaupunkiliikenteeseen ja tarkotus oli paasta Langkawi Parade ostarille. Taas kuin ihmeen kaupalla ostari sattu juuri suoraan eteemme 10 minuutin ajelun jalkeen. Kaytiin syomassa ja kierreltiin vaha kauppoja. Talla kertaa niita oli onneksi vahan, koska ostari oli aika pieni verrattuna siihen mihin totuttiin esim. Kuala Lumpurissa. Kuahista sitten suunnattiin taas kotikonnuille Pantai Cenangiin ja ajeltiin suoraa Karting radalle ja kaytiin kattomas paljoko maksais ajella mikriksella. No hintahan oli ihan sopiva 37RM/10min ja pakkohan se oli paasta koittaan, joten eiku ajamaan! Autot oli melko vanhoja hetekoita, mutta rata sen sijaan oli ihan hieno 1,2km pitka ja isommillakin autoilla varmaan ihan ajettava. Iso miinus vaan siita ettei kavereilla ollu minkaanlaista ajanottosysteemia.

Thor

Eagle Square

Duriang Perang Waterfall

Duriang Perang Waterfall

Malesialainen kasitys kyparahupusta

Kartingin jalkeen ajeltiin kaupan kautta kotio. Kilometreja mittariin tuli 94 ja aikaa meni vajaa 8 tuntia. Aika setti mopoajelua. Illasta kaytiin sitten kattelemassa taas kerran auringonlaskua ja sen jalkeen syomassa. Auringonlasku nakyi tallakertaa parhaiten ja aurinko nakyi kokonaan kun se tipahti mereen. Onneksi ei sammunu. Ruuan jalkeen kaveleskeltiin sitten kotia kohti ja paatettiin etta kavellaampas toista puolta katua, kun aina kavellaan vaan toista puolta. Siina sitten hoksattiinkin, etta kadulla oli joku kirjadivari ja kavastiin huvikseen kattelemas mita siela on. Hetken ihmeteltiin suomalaisia kirjoja, kun silmaan iski travel guides hylly. Kuahista oli aiemmin paivalla ollut tarkoitus katella jos loytyis kirjakauppaa ja lonely planettia Thaimaasta, mutta se unohtu ihan kokonaan. No travel guides hyllysta bongattiinkin sitten melkeen uusi ja hyvakuntonen lounlari Thaimaan saarista ja rannoista. Hinta 18RM ja tiskilla myyja repi rahat mun kadesta kun olin kerennyt 15RM kaivaa lompakosta ja sanoi oukeioukei. Hinta siis vajaa 4e kun uusi vastaava maksaa n. 18e. Ei huono diili. Kirjakaupasta sitten kaveltiin kampille ja pelailtiin muutamat erat virtuaaliyatzya tabletilla ja mentiin suihkun kautta nukkumaan.

Tanaan aamusta sitten herailtiin ennen kellon soittoa ja haettiin aamukahvit terassille ja syotiin aamupala. Aamukahvien haun yhteydessa ostin meille menoliput Koh Lipelle Thaimaan puolelle huomis aamuksi. Hinta oli aika suolainen 118RM per larvi, mutta halvemmallakaan sinne ei paase, ja sinne huvittaa menna, koska on kuulemma niin hieno paikka ja kerranhan taala vaan ollaan. Koh Lipen saarihan on semmoinen karpasen kakka tuola vaha kauempana merella n. 1.5h pikavene matkan paassa taalta Langkawilta. Aamukahvien jalkeen Hanna lahti vaha rannalle ja ma jain laskeskelemaan vaha rahatilanteita ja tulevia rahantarpeita, koska Lipella ei oo automaatteja niin pitaa olla rahat taskussa ku sinne lahetaan. No kylla mun reidetki eilen karvahti mopolla ajellessa, joten ei viittiny niita lahtee lisaa polttaan. Tulee muuten komeet rajat :D Tanaan sitten haetaan viela rahaa ja pakkaillaan ja syodaan ja ollaan.

Viikko on vierahtanyt taala Langkawilla oikeen mukavasti ja huomenna aamusta siis lahdetaan ennen kasia kohti Thaimaata. Ajatus ois olla Koh Lipella muutama yo, jonka jalkeen siirrytaan Thaimaan rannikolle ja mennaan joko Krabille tai Koh Lantalle tai ehka molemmille. Pari viikkoa on aikaa olla Thaimaassa ja sen jalkeen onkin sitten palattava Kuala Lumpuriin ja F1 kisoja katteleen.

Langkawi

Langkawi

Eilen maanantaina oli siis kello soimassa ja vuokrattiin aamusta tasta guesthouselta skootteri. Skootteri vuorokauden ajan maksoi 30 RM eli 7,5 e. Mitaan ajokortteja ei kyselty vuokraaja-herra oli vain hyvin tyytyvainen kun miika kertoi etta oli ennenkin ajanut mopolla. Kyparat tuli kaupan paalle ja ne oli kaikki samaa kokoa. Miikalle liian isoja ja mulle liian pienia. Miika paristeli kerran pihan ympari ja sitte mina hyppasin kyytiin ja lahettiin kylille. Taalla on vasemmanpuoleinen liikenne ja muuuten oli helppo ajaa mutta risteyksissa sai keskittya ihan tosissaan. Matka sujui hyvin mutta kerran meinasi menna kuski vaihtoon kun tuli takaa liikaa ohjeistuksia :D Ajeltiin ensin Cable Carille noin 15 km paahan. Siella menee kondoli-hissi ylos nakoalatasanteelle, jossa myos on maailman korkein riippusilta. Se oli kuitenkin kovan tuulen vuoksi suljettu, joten paatimme suunnata laheiselle vesiputoukselle, joka oli nimeltaan Seven Wells Waterfall. Ensin ihasteltiin vesiputousta alhaalta kasin ja sitten kaveltiin varmaan 1500 rappusta vesiputouksen paalle (tanaan tuntui kylla jaloissa eilinen kipuaminen). Siella paalla oli oikein mukavat maisemat ja oli ihana pulahtaa viileaan ja kirkkaaseen veteen. Oli nimittain kavutessa tullut hieman kuuma. Siina sitten viela hetki kuivateltiin ja syotiin kekseja ja oli aika lahta talsimaan ne helvetilliset portaat takaisin;) Alas pain matka sujui paljon kevyemmin. Ajeltiin mopedilla pois pahimmista turisti-ruuhkista ja loydettiin edullinen ruokapaikka. Keittaja jalleen kerran vakuutti tekevansa 'ei-mausteista' mutta silti suussa poltteli niin, etta jopa Miikalta jai ruokaa lautaselle ;O!!! Mina vedin sinnilla loppuun.

Kartturi

Getaway in Langkawi (youtubesta esim. getaway in stockholm)

Jesuksen kylmaa! 

Seven Wells alhaalta

Seven Welss alhaalta (koitelinkoski)

Seven Welssin huipulla

Seven Welssin huipulta

Helvetilliset rappuset

 Sitten huristeltiin takaisin Cable-Carille, koska oltiin vesiputoukselta nahty etta se oli nyt auki. Ostettiin lippu (30 RM eli n.7,5 e) ja jonotettiin hissiin johon tuli 4 muuta ihmista meidan lisaksi. Porukkaa ei ollut paljon ja jonotettiin ehka 5 min. Koppi nousi tosi korkeelle ja valilla tosi jyrkasti. Pakko myontaa etta vahan pelotti, mutta onneksi mun vastapaata istuvaa miesta taisi pelottaa viela enemman. Se istu suurimman osan matkaa silmat kiinni ja hoki jotain mantraa itsekseen. Onneksi meidan molempien pelko oli turha ja paastiin turvallisesti vuoren paalle. Korkeutta taisi olla n. 700m. Riippusilta oli suljettu korjaustoiden takia joten saatiin ihastella sita vain kauempaa. Kolmelle nakoalatasanteelle paasi kuitenkin ja maisemathan oli jalleen kerran aivan huikaisevat. Takaisin paluu hissilla oli, jos mahdollista edes, niin viela hirveempi kun nousu. Tuuli oli tainnut hieman yltya ja oltiin kaksistaan hississa ja se heilui mukavasti tuulen mukana. Onneksi kidutus kesti vain vajaa kymmenen minuuttia...

Tuuli sekoitti kampaukset

Nakymia huipulta

Nakyma Cable Carista Seven Wellsille

Cable Car

 Lahdettiin sitten pomistelemaan kohti toista lahella olevaa vesiputousta, Temurun Waterfall. Vesiputouksen parkkipaikalla nahtiin kylla harskein apina tahan mennessa. Se oli kytiksella parkkipaikan reunalla ja ku yks pahaa-aavistamaton emanta avas auton oven se juoksi ku rasvattu salama ja varasti autosta kaks keksipakettia. Sitten se tyytyvaisena mutusteli niita parkkipaikan reunalla. Hehe! Itse vesiputous oli vain putous ilman vetta, koska nyt taitaa olla taalla vahan kuivempi kausi meneillaan. Siella oli kuitenkin mukavan rauhallista ja oltiin lopulta ainoat turistit siella. Ei talla kertaa menty uimaan kun ei uskallettu jattaa meidan kamppeita apinoiden armoille. Oli kuitenkin mukava istuskella siella ja seurailla niiden puuhia :)

Temurun Waterfall 

Ryokaleet tukki tien

Temurun Waterfall

Mutsi ja penikka

Miikalla sarki paata, joten lahettiin ajeleen kohti majapaikkaa. Kilometreja paivalle kertyi 80 ja bensiinia meni vajaa pari litraa. Enempi kulutuskaa ei olis haitannu ku se maksaa perati 50 senttia litralta. Majapaikalla Miika jai makaamaan pimeaan huoneeseen migreenin kourissa ja mina lahdin baariin nauttimaan hyvasta kahvista, lammosta ja ihanasta tunnelmasta 8) Tunnin paasta toipunut potilas kompi myos ulos luolasta ja sai valita illan ruokapaikan, koska olin niin hyvantahtoisella paalla. Tulin heti katumapaalle, koska valinta oli yllariiiii Makisen Perheravintola :D Ajatus riisista ja nuudelista allotti Miikaa. Itsella ei kylla ole viela mitaan ongelmaa. Huristeltiin mopolla McDonaldsiin ja sen jalkeen mentiin rannalle ihastelemaan auringonlaskua tai ainaki mina ihastelin sita :D Kaytiin nostaa rahaa ja kaupassa ostoksilla ja huristeltiin takas kotio. Juotiin oluset terassilla ja mentiin meidan guesthousen baariin pelaamaan biljardia. Sielta nukkumaan.

Aamulla herattiin kellon soittoon ja lahdettiin rannalle kun siella viela on sen verran viilea, etta ihminen voi siella olla. Tuuli mukavasti eika ollut tukahduttavan kuuma. Mentiin uimaan ja siella sattui ikava valikohtaus. Ei ollut kovin mukava tunne kun kesken vedessa seisoskelun tuntee ravun sakset nilkkansa ymparilla. Aanikin tietysti oli sen mukainen ja koko Pantai Cenang kaikui niin ettei sen jalkeen lahella ollut varmaan yhtaan rapua tai ihmista. Juoksun kanssa rantaan eika varppina ennaa ikina uimaan!!! Melko traumaattinen kokemus :D Lahdettiin sitten toipumaan tasta jarkytyksesta guesthouseen ja nyt on mukava kirjoitella taalla viileassa baarissa blogia paivan kuumimpien tuntien ajan.

Mina oon ainaki ihan rakastunu tahan paikkaan enka malttaisi millaan lahta, mutta ollaan vahan suunniteltu, etta loppuviikosta mahdollisesti olis tarkoitus jatkaa matkaa. Moni paikka kiinnostaa ja on vaikia paattaa etta mihin sita seuraavaksi menis kun aikaa on rajallinen maara. Thaimaahan kuitenkin matkamme taitaa kayda. Nyt kuitenkin nautitaan olostamme taalla ja huomenna ehka vuokrataan taas mopedi ja kaydaan toisella puolen saarta.

Kisumisu lepaa meidan terassilla

Oma terassi!! 

Kotipiha

Langkawi

Langkawille lahdettiin aikasin torstai aamuna. Heratys oli 6.30 ja subin aamupalan kautta kaveltiin lautalle, joka lahti 8.15. Lauttamatka kesti 2 ja puoli tuntia ja perilla Langkawilla aurinko paisteli kirkkaalta taivaalta.  Lauttamatka oli lepponen, mutta loppumatkasta alkoi oleen vaha merenkayntia ja paatti keikku aika paljo ja meinas iha tulla huono olo. Lauttaterminaalis sitte hetki ihmeteltiin ja hommattiin kartta paikasta ja lahettiin ettiin taksia, koska taala ei oo julkista liikennetta. Tarkotus oli menna Pantai Cenangille, jonne on vajaa puolen tunnin ajomatka. Taksitolpalta bongattiin tsekkilainen pariskunta ja kysyttiin heilta minne ovat menossa. Suunta oli sama, joten otettiin yhteinen taksi niin saastettiin pari euroa :) Perilla sitten oltiin taas vahan pihalla ku lumiukot mutta loydettiin kuitenkin helposti hostelli nimeltaan Gecko guesthouse ja otettiin sielta huone pienella tuulettimella ilman ilmastointia. Hieman tuli yliarvioitua meidan tropiikinsietokyky ja huoneessa ei sitten viihtynyt paljo muuten kuin illalla, koska ulkona taalla on joka paiva vahintaan +32. Iltaisin  viilenee mukavasti jonnekkin +25 tietamille. Paiva sitten ihmeteltiin rantalomailua ja kaytiin kaveleskelemassa rannalla, syotiin, haettiin vetta ja mika parasta kaytiin oluella :) Hannalla oli viela vaha lenssua, joten ei turhia rehkitty. Illalla sitten nukkumaanmeno oli vaha tuskaista, koska huone oli edelleen kuuma ku sauna ja guesthousen baarissa oli pikku kekkerit menos. Yo kuitenkin nukuttiin ihan kohtalaisesti kun vaan unen paasta saatiin kiinni.

Pantai Cenang eli Cenang Beach

Gecko Guesthouse huone

Hyvaa

Perjantaina aamulla sitten lahdettiin ensitoiksemme ettimaan ilmastoitua huonetta, koska geckossa ei ollut vapaana yhtaan. Loydettiinkin sitten ihan nurkilta Rainbow Lodge, josta oltiin luettu etukateen pelkkaa hyvaa, joten paatettiin ottaa huone taalta. Huone on iso, siisti, ilmastoitu, omalla vessalla, omalla jaakaapilla, omalla terassilla ja dvd vehkeilla. Huone on tahan astisista paras ja saman hintainen kuin muut ilmastoidut on ollu tahan mennessa. Huoneen vaihdon jalkeen lahdettiin rannalle vaha makoilemaan, mutta eipa siela viihtynyt kun vajaan tunnin ku oli niin pirun kuuma. Ma kavin vaha polskimassaki ja vesi oli aika lamminta. Sitten kaytiin syomassa ja kaupassa veden ja oluen haussa ja tultiin hostellille lepaamaan. Illasta kaytiin viela kavelemassa rannalla ja syomassa ja jatskilla. Illalla katottiin leffaa ja mentiin nukkumaan.

Hyvaa huomenta

Lauantaina aamulla sitten lahdettiin island hopping retkelle (meidan eka oikea turistiretki), jonne meidat ihan noudettiin hostellin pihasta. Retkella ajeltiin veneella ympariinsa, rantauduttiin kahdelle saarelle ja kaytiin syottamassa kotkia yhden saaren edustalla. Eka saari minne rantauduttin oli nimeltaan island of the pregnant maiden. Saarella oli jarvi, joka naytti olevan paikallisista ja kiinalaisista kovin ihmeellinen. Meista se nyt ei mitenkaan erikoinen ollut mutta toki maisemat olivat hienoja. Muitakin oli selvasti lahtenyt samalle island hoppingille, koska turisteja oli aivan jarjettoman paljon. Fiiliksia laski hieman myos se etta ilmeisesti Hanna oli kuitenkin onnistunut tartuttamaan poponsa muhun, koska olo alkoi heiketa radikaalisti. Ekan saaren jalkeen ajeltiin kotkien syottopaikalle. Kotkille nakattiin veteen vahan leipaa ja ne sitten noukkivat ne vedesta. Komeita otuksia ja niita oli paljon. Toinen saari mihin rantauduttiin oli Pulau Besar. Pikkuinen saari, jossa oli valkoinen hiekkaranta, kirkas vesi, agressiivisia apinoita ja paljon turisteja. Talla saarella keskityttiin lahinna istuskeleen varjossa hurjan kuumuuden ja eilisen pienen palamisen takia. Seurailtiin samalla kuinka apinat varastelivat ihmisten sipseja ja muita evaita. Huvittavaa hommaa :) Sitten ajeltiin takaisin satamaan ja kyyti vei meidat takaisin hostellille. Retki oli halpa, kesti 5 tuntia (25RM/hlo = 6e) ja oli ihan hintansa vaarti. Hostellilla sitten tuikkasin kuumemittarin kainaloon ja paholainen iski tauluun lukemat 37.7. Ei muutakun potlojoo ja sarkylaaketta naamariin. Hanna istuskeli sitte terassilla ja ma otin pienet tirsat. Kaytiin syomassa ja takaisin mukavaan ilmastoituun huoneeseen lepaileen. Hanna kavi yksin katselemassa mielestaan erittain romanttista auringonlaskua ja mina nukuin tyytyvaisena ja tein sudokuja. Kaytiin sitten viela viemas pyykit pesuun ja syomassa hostellin ravintelissa burgerit ranuilla. Hyvaa oli :)

Pulau Besar

Kotkien syotto

Vaha huikkaa

Rantavalas

Harski pikku roisto

Vuori, joka on kuin raskaana oleva nainen

Turistit ja komia maisema

Veneretken paatti

Laskuveden aikaan

Tanaan aamulla energisella Hannalla oli kello soimassa seittemalta ja eiku lenkille. Ma nukuin. Ilma oli kuulemma ihanan viilea aamulla auringon noustessa. Mullaki oli ihan sopivan viileeta ilmastointikoneen alla. No sitte ku Hanna tuli lenkilta niin maki herailin siina ja mittailin kuumeen niin eipa ollutkaan enaa kuumetta. Kurkku on viela vahan kipea ja olo vahan hutera, mutta kylla tama tasta. Onneksi selvittiin ehka nain vahalla. Tanaan otetaan viela vahan iisimmin ja kaydaan ehka ettimas kauppa mista saatais vaha aamupalavarkkia niin saastetaan siina jokunen lantti aina aamuisin. Huomenna sitten ehka vuokrataan skootteri jos molempien olo sen sallii. Eipa tassa toki kiiretta minnekkaan, koska tuntuu etta taala vois olla vaikka olla kauan. Hostelli on leppoinen ja rauhallinen. Hostelliin tuovan tien vieressa lehmat hengailee pellolla ja kukot juoksentelee terassilla. Omalla terassilla on mukava istuskella ja siemailla vaikka hieman olutta. Rannallekkaan ei oo matkaa kuin 5min kavellen. Yollakin saa nukkua ihan ilman korvatulppia, koska ainoot aanet on sirkkojen siritys ja aamulla saa herata kukonlauluun. Mallu ja Rape, pakko sanoa etta jaatte paljosta paitsi :D

Kotikadun lehmia

Hintatasoltaan tama paikka on aika sama kuin esim. georgetown. Olut on halpaa koska tama on verovapaa saari. Olut maksaa yhta paljon kuin limukka eli vahan vajaa 2RM per tolkki eli n. 40 senttia. Hostelli on 70RM per yo. Skoottereita saa vuokrattua monesta paikasta. Me aateltiin ottaa tasta meidan hostellilta 30RM vuorokausi. Retkia on vaikka ja mita mutta ei ehka innosta lahtee eilisen jalkeen enaa toiselle, koska turisteja oli niin jarkyttavan paljon. Ruoka on noin 20-30RM/2hlo. Jakakaahan taas neljalla niin saatte euroiksi muutettua.

Kuvia nyt myos noissa vanhemmissa postauksissa, mista ne aiemmin puuttui :)